Jostain syystä yöllä valvominen toistuu nyt kolmatta yötä putkeen, väsymyksestä riippumatta.
Huonojen unien trendi on jatkunut. Vaikka menen torstaina aikaisin nukkumaan (yhdeksän jälkeen), herään kahden ja kolmen välissä yöllä. Onhan tässä flunssailtu ja on ollut pientä stressiä ja muuta, mutta yleisesti ottaen asiat ovat hyvin. Merkillistä. Ehkä jotain on meneillään tuolla pääkopassa. Terapiaistunnot ainakin ovat jotenkin sen verran intensiivisiä, että pää on pari päivää käynnin jälkeen pyörällä.
Aamu pojan kanssa, poikain kanssa kävellen koululle ja siitä sitten toimistolle. Manu on viihtynyt Kesä-Jälkkärissä. Olipa hyvä, että keksittiin moinen, koska arjessa pojalla ei ole kavereita, emmekä sisäänpäinkääntyneenä perheenä omaa erityisiä perhetuttavia tai perusta kyläilystä. Lapset kuitenkin välillä kaipaavat interaktiota, joten on hyvä että on vaihtoehtoisia ratkaisuja tähän.
Ei oikein meinaa riittää energia taaskaan, mutta aion silti ehkä pelata hieman. Viikonlopun suunnitelmissa ei ole yhtään mitään, joka on ihan parasta.
Lepo vaan.