Hyvät seitsemän tunnin ja kolmenkymmenen yhden minuutin yöunet, unipisteitä 90/100. Jostain syystä siltikin aamulla aivan armoton väsymys. Torkuttelu on jostain syystä palannut. Puoliunissani suljen herätysvalot ja telkkarin ja jatkan unia, kunnes kymmenen minuutin päästä herään säpsähtäen, että poika myöhästyy kohta koulusta. Vaimoonikin tarttuu tämä herätys ja hän patistaa pojan ylös tajutessaan, että yhdeksältähän se koulu alkaa keskiviikkoisin.
Etäpäivä, joten päätän ottaa aamun rennosti. Lähden lenkille epätyypillisesti vasta kahdeksalta. Sää on surkea, vesi piiskaa naamataulua napakan tuulen saattelemana. Juoksen perus 17min/3km ja palaan sisälle lämpimään, tällä kertaa suoraan aamusaunaan. Parit löylyt otettuani aamupalan laittoon.
Totean, että Espresso Housen kahvi ei ole järin hyvänmakuista, joten kippaan loput viemäriin ja vaihdan pesään yhden annoksen verran Paahtimo Papun Brazil espressoa. Huomattavasti parempi kahvielämys. Juonhan kuitenkin kahvia puhtaasti maun ja rentoutumisen takia.
Pari tuntia töitä. Saankin kaikki valmiiksi ennätysajassa. Riennän psykoterapiaan, toinen tutustumisaika. Taisi löytyä oikea terapeutti. Tunne vahvistuu, kun lähden huoneesta. Minut valtaa voimakas lämmön ja mielenrauhan tunne ja silmiin tulee kyyneleitä. Nyt se löytyi, noin vuoden etsimisen jälkeen.
Kotona totean, että olen tehnyt kaikki päivän työt ja voin ottaa rennosti. Jostain syystä kaupassa käynti unohtuu kokonaan, joten päätämme vaimon kanssa tilata sushit. Välissä tappelen Kobon kanssa, joka jostain syystä kaatuu aina kun avaan Debuggin CSS -kirjan. Alan varmuuskopioimaan e-lukijan sisältöä koneelle täydellisen resetoinnin vuoksi.
Ailahtelevainen sää. Kun aamulla ei voinut olla harmaampaa, iltapäivällä paistaa aurinko. Ehkä se kesä sieltä tulee.
Loppupäivän ajattelin rentoilla. Hyvä fiilis, kun asiat järjestyy.