Löydän itseni pääsiäiskirkosta. Pappi puhuu siitä miten Jesse kärsi. Virkistävää vaihtelua. Oikeasti olen kuitenkin tullut kaupunginkirkkoon katsomaan tyttäreni lauluesitystä.

Neljä päivää töitä tällä viikolla. Ja onpa muuten ollut aikamoista tykitystä. Olen tyytyväinen tähän viikkoon. Jotenkin päivät ovat olleet sen verran täynnä kaikenlaista, että pitkä viikonloppu tulee tarpeeseen. On mukavaa saada huilia.

Aion syödä, saunoa ja ottaa rennosti. Liikkeelle en pääse vieläkään, sillä kantapään rakko ei ota laantuakseen. Antaa Compeedin parantaa kunnolla. En malta odottaa, että pääsen testaamaan uusia kenkiä.

Päässä ei liiku mitään.

Eipä sitten muuta kuin munarikasta pääsi… no joo, antaapa olla. Zip. I’m out.