Tänään ei ole jostain syystä hirveästi motia kirjoittaa. Lenkki, sauna ja oleilua. Hämmästelen, että kello onkin jo noin paljon, mutta toisaalta nukuin aamun ohitse. Heräsin puoli seitsemältä, mutta hetken hämmästeltyäni jatkoin unia aina puoleen päivään saakka.

Pohjoismyrsky kurittanut tänään.

Lenkkiloki:

Tuntui tällä kertaa raskaalta ja hitaalta. Silti kokonaisuus voiton puolella.

Plussaa:
– Uusi kello toimii hienosti
– Kaunis keli
– Vettä mukana: Ei iskenyt päänsärky
– Juoksin kymmenen kilometriä!

Miinusta:
– Liian tuulista, raskasta juosta vastatuuleen
– Ponnari olisi ollut hyvä idea, nyt tukka meni silmiin, korviin ja suuhun
– Kuulokkeet meinasivat pudota koko ajan tuulen ja hiuksien takia
– Vasemman kengän nauhat aukesivat neljä kertaa
– Silmälasit meinasivat lentää tuulessa, olisi pitänyt jättää kotiin

Strava

Harmaa perjantai. Sään lisäksi myös mieliala on heitellyt. Työpäivä sujuu hyvin ja töiden jälkeen palkitsen itseni sushilla. Loppupäivän kalenterissa ei ole mitään.

Nyt aion vain olla.

Aamulla vien pojan ADD-kyselyt perheneuvolaan. NEPSY tai ADHD ei minusta kuulosta meidän lapselta, mutta saa nähdä miten tämä etenee.

Palaveripäivä pitkästä aikaa. Jotenkin sitä osaa arvostaa asiakkaiden tapaamista livenä ihan eri tavalla, kun on tuota globaalia pandemiaa ja kaikkea. Jutustelua siitä mites korona teillä ja mites korona meillä. Palaveri menee hienosti.

Otan tänään tarkoituksella vähän rennommin, sillä viime päivät ovat olleet aikamoista tykitystä.

Töistä tullessa käyn hakemassa kestokahvitilaukseni Postin automaatista ja suuntaan seuraavaksi DHL:n automaatille. DHL:n automaatit ovat aina olleet aivan susia. Ensin syötät liian pitkän koodin, sitten nimesi, sitten koitat suhrustaa sormella jonkinnäköistä nimikirjoitusta, joka ei meinaa millään mennä perille.

Kahdenkymmenen yrityksen jälkeen en edes yritä saada itseni näköistä nimmaria aikaan, vaan suherran vaan jotain kunhan menee läpi. Näissä näytöissä tuntuu muutenkin olevan aina kosketushäiriö, eli piirtäminen aiheuttaa pitkiä poikkiviivoja. Välillä lähes mahdotonta saada nimmaria taululle. Vihdoin nappi kuitenkin aktivoituu ja pääsen navaamaan luukun. Luukussa on Fitbit, jonka aion unboxata illalla. Tästäkin taisin mainita eilen.

Illalla poika pyytää ostamaan Minecraft Realmsin Microsoft Storesta. Kiroilen, kun maksu ei mene läpi. Jotain kryptisiä store-erroreita. Virhe viittaa siihen, että Region olisi jotenkin eri Minecraft appissa verrattuna siihen mitä se on Microsoft Storessa.

Ei auta, vaikka kaikki asetukset ovat Suomessa, silti aina tulee dollarit ja virhe, että maksua ei voi tehdä jenkkien storessa. Kirjautuminen ohjaa nettiselaimeen, profiilin muokkaus ohjaa Xbox-tilille. Sekavaa paskaa, alkaa hermo kiristyä. Vaikka tähän asti on ollut niin hyvä fiilis koko päivän nyt kaikki on pilalla. Yritän kaikkeni puolitoista tuntia ja lopulta luovutan. Saa poika olla ilman Minecraft Realmsia. Pitäköön Microsoft tunkkinsa.

Nyt ruokailen ja hengitän.

Huomenna on perjantai.

Aamun lenkkikelit alkavat olla kohdillaan. Aika kuluu nopeasti. Jos eilinen oli timanttinen, tämä päivä on ollut erilainen. Etäpäivä ja hidas startti. Aamu alkaa riitelyllä ja asioiden hoidolla, joista molemmista selviydytään voittajana. Ajoittainen negatiivisuus kuuluu elämään. Ei kaikkea voi aina viedä posin kautta, se ei vain ole yksinkertaisesti mahdollista. Ihminen ei ole kone. Tulee alamäkiä ja ylämäkiä. Se on osa tätä sekoilua.

Vaikka olen saanut nukuttua jälleen yli seitsemän tuntia, jostain syystä unet jäävät tällä kertaa kesken. Päivä lähtee käyntiin niin sanotusti ”väärällä jalalla”. Aamupala antaa uutta energiaa ja kahvikupponen piristää.

Päätän lähteä syömään päivällisen muiden kanssa, vaikka etätoimistolta teenkin. Keskiviikko on nimittäin keittopäivä. Verson kalakeitto on äärettömän hyvää, suosittelen lämpimästi. Ennen lounaalle lompsimista vien taas läjän romurautaa Clas Ohlsonin kierrätyspisteelle. ”Tässä olisi nämä isommat”, tokaisen tiskille. Alkavat varmaan vähitellen muistamaan naaman.

Romun mukana on myös älykelloni Fitbit Ionic, joka recallattiin hiljattain. Kuvittelin, että saisin jonkun nimellisen -20% alennuksen verkkokauppaan, sillä älykellolla alkaa olla jo useampi vuosi ikää. Sain kuitenkin kolmesataa euroa ja -40% alennuksen. Melko kohtuullista! Ostin itselleni uudeksi kelloksi Fitbit Sensen ja vaimolleni Fitbit Versa 3:n.

Lounaan jälkeen ties mitä sälää meinaa tunkea väliin, mutta pystyn pitäytymään aikatauluissani. Päivä osoittautuu oikein mainioksi kokonaisuudeksi.

Nyt olisi taas muutama tunti peliaikaa. Kirjaimellisesti peliaikaa, nimittäin Overwatch kiinnostaa. Ehkä sen jälkeen luen vielä kirjaa. Kello yhdentoista nukkumaanmenoaika on pitänyt tällä viikolla kiitettävästi.

Hyvä päivä tänään. Olen saanut paljon aikaan ja on ollut virkeä olo harvinaisen pitkään. Ottamani ajanhallintamallin myötä on tullut mentyä nukkumaankin ”ajoissa”, eli ennen yhtätoista. Unta kertyy silloin 7-8 tuntia. On hämmästyttävää, miten suuri merkitys päivän vireystasoon on jo yhdellä tai kahdella lisätunnilla yöuniin.

Tässä päivässä ei ole mitään ihmeellistä kerrottavaa. Paljon työasioita, perheasioita. Vaikka tekemistä riittää niin ei ole kiireen tuntua. Väsymys alkaa pikku hiljaa tuntua, mutta niin kuuluukin tässä kohtaa päivää.

Tänään olen kiitollinen hyvistä työkavereista ja perheestäni.

Saatan palkita itseni Overwatchilla ja energiajuomalla.