Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 18 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 18-vuotias.
Puijasin. Kokeilin. Kaipasin huomiota. Jos olisin vain jatkanut tavallisilla blogiviesteillä, en olisi saanut niitä kaivattuja kommentteja. Halusin tietää miten ihmiset reagoivat, oikeasti. En siis ole lopettamassa. Olen vain jälleen kerran emotionaalinen hassu.
Kaipaan ystäviäni. Näin viimeksi Juhanin 12.10. eli reilut pari viikkoa sitten. Hirveä olo kun tietää että ystävää masentaa eikä voi tehdä asialle mitään. Ei voi käydä kylässä eikä jutella. Pitää vain tyytyä toisen elämäntilanteeseen. Toisaalta tämä olo johtuu myös säästä, sillä puut ovat jo lähes lehdettömiä ja kirkkaat värit haalistuvat sateen mukana. Tulee entistä kylmempi ja kylmempi. Marraskuussa on jo lumipeite. Ainakin täällä rollewebissä (ajastetut ulkoasun muutokset).
Tänään tekisi mieli lähteä johonkin. Ronille? Juhanille? Ehkä leffaan tai jonnekin. Viihteelle. Tai sitten käyn kaupassa ostamassa karkkia ja pysyn kotona. Katson ehkä joitakin leffoja ja uusimmat jaksot parhaista tv-sarjoista. Pitää kääntää vipua ja vaihtaa mielentilaa.
ATB – Trilogie Part 2. Kuunnelkaa joskus.
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
