Laululintu tuliketun tekijöiltä

Olen pitkään etsinyt hyvää audiosoitinta linux-alustalle. Yllätyin kun mikään kokeilemistani ohjelmista ei ollut läheskään niin hyvin kustomoitavissa kuin windowsilla käyttämäni foobar2000. Olen ihminen, joka vaatii visuaalisuutta myös musiikin kuuntelussa. Albumien kansikuvat pitää näkyä (ja mahdollisuus näyttää ne isona) tai muuten hylkään musiikkisoittimen heti kättelyssä. Haluan myös muovailla soitinta mieleni mukaan, vaikka sitten suoraan koodiin jos ei muuten.

Kun käytin KDE-työpöytäympäristöä lempisoittimeni oli Amarok. Siinä oli kaikki mitä tarvitsin; hyvä musiikkitietokanta-implementaatio, hyvät arvostelumahdollisuudet, hyvät kustomointimahdollisuukset ja skinnaukset (teinkin oman teeman heti kättelyssä, näkyy mm. tässä työpöytäkuvankaappauksessa)… ym. Mutta kun minulta paloi käpy KDE:hen ja siirryin gnomeen, homma muuttui vähän hankalammaksi.

Pärjäsin jonkin aikaa xmms:llä (vaalealla ulkoasulla, tummalla ulkoasulla), mutta se ei tarjonnut kaikkia vaativiani ominaisuuksia. Siitä puuttui mm. kunnollinen idtag-muokkaus/näyttö-ominaisuus (tahdon hallita ja muokata id-tageja kuunnellessa, samalla ohjelmalla) ja välillä ohjelma jumiutui kappaletta vaihtaessa (ALSA väitti että äänet oli muka käytössä, se luuli joskus että edellinen kappale oli vielä soimassa, backbuffer-vika).

Siirryin sitten xmms:stä muihin kokeiluihin. Seuraavaksi kokeilin gnomen omaa rhythmbox-soitinta. Soitin oli muuten mainio, mutta sen käyttämä gstreamer bugasi minulla ihan kunnolla. Ääni rätisi ja värisi, eikä musiikki kuulostanut hyvältä. Myös jotain muita bugeja siinä oli. Rhythmboxin ulkoasuakaan ei voinut muuttaa, mikä häiritsi minua. Lupaavalta näyttävät BMPx ja MPX/Audiosource eivät toimineet ollenkaan koneellani. Sain molemmat käynnistymään pitkän lähdekoodin kääntämisen jälkeen, mutta musiikkia kuunnellessa näkyi pelkkää tyhjää (ei osannut lukea id-tageja, bugasi täysin). Ääni tosin kuului. No, molemmat ohjelmat ovat ankarassa kehityksessä vielä… audiosourcesta on julkaistu vain alphaversio.

Muutamien muiden epätäydelliseksi toteamisen jälkeen siirryin Songbirdiin. Soitin on kuin iTunes, mutta paljon kevyempi ja paljon paremmin kustomoitavissa. Soitin on myös kuin firefox. Siihen saa ladattua lisäosia ja siinä voi selata nettiä. Nettiselaimena en sitä kyllä käytä, sillä se on vielä todella puutteellinen selaimena. Latasin ensimmäiseksi tärkeät lisäosat, kuten audioscrobblen, lyriikat, stylishin. Stylishillä olen saanut songbirdistä enemmän itseni näköisen. Käyttäjätyylit toimivat samalla tavalla kuin firefoxissa, eli paneeleja voi muokkailla css:llä mielensä mukaan. Olen myös muokannut suoraan songbirdin lähdekoodista joitakin kohtia ja muuttanut esimerkiksi joitakin graafisia elementtejä. Rumat tummanharmaat tähdet vaihdoin punaisiksi sydämiksi.

Songbird on palvellut hyvin, mutta siinäkin on vielä paljon paranneltavaa. Songbirdin juuri ilmestyneestä 1.0 -versiosta en pitänyt, koska siinä oli liian paljon muutoksia verrattuna 0.7:aan. Ulkoasumuutos Gonzo Alternativessa on ruma, turhia lisänappuloita (näytä/piilota paneelit), kaikki käyttämäni lisäosat eivät tue uutta versiota. Hieman nopeampi songbird-1 on, mutta paljon huonompi niin monella tavalla.

Joka tapauksessa Songbird 0.7 on nyt sellainen kuin haluan. Lyricsplugin löytää sanoitukset melkein joka kappaleesta jossa lauletaan. Last.fm-implementaatio tuo ohjelmaan oman pirteän säväyksensä. Työpöytäni näyttää tällä hetkellä tältä, Songbirdin kera. Tässä vielä aiempi kuvankaappaus laululinnusta.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 36-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää