Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 14 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 22-vuotias.
Kaikki Linux-käyttäjät tietävät, että harvinaisempia ohjelmia on joskus ”mukavaa” kääntää lähdekoodeista omalle distrolle sopivaksi. Olen monesti käyttänyt jopa tuntikausia siihen, että olen saanut kaikki tarvittavat harvinaisemmat riippuvuudet asennettua lähdekoodipaketista, riippuvuuksien riippuvuuksien ja riippuvuuksien riippuvuuksien riippuvuuksien lisäksi. Usein joudunkin/saankin taulukoida riippuvuuksia tähän tapaan:
pääohjelma, jota ollaan asentamassa
-> riippuvuus
–> riippuvuus
—> riippuvuus
—-> riippuuvuus
–> riippuvuus
—> riippuvuus
Onneksi tällaisia hirviöitä ei usein tule vastaan. Hiljattain olen kuitenkin yrittänyt saada komentorivisoittimen mpg123:n scrobblaamaan. Joku käyttäjä oli tehnyt mpg123:n lähdekoodiin patchin, jota yritin siihen ympätä, mutta jäin jälleen jumittamaan dependensseihin ja bugeihin.
Jossain vaiheessa luovutin ja aloitin forkkaamaan scrobbleria mplayeriin, joka on yksi linuxin tunnetuimmista mediasoittimista. Kaikki menikin ihan hyvin lastfmsubmitd:n asennukseen asti, kun tuli seinä vastaan python-lastfm:n moduulien kanssa. Joko moduulit bugittavat distrollani, tai lähdekoodipaketti on vanhentunut, mutta en saanut ongelmaa täysin pois. Sain kuitenkin pienellä haxoroinnillani ympättyä kolme puuttuvaa moduulia oikeaan paikkaan. Vajaaksi jäi silti ja minulta loppui keinot kesken…
Sitten löysin zomgin, aivan yllättäen. Ja sehän toimi suoraan heittämällä. Zomg on juuri sitä mitä hain ihan alusta asti – scrobbler-pohjaa mpg123:lle. Zsh-rakenteita hyväksi käyttäen zomg toimii kuin unelma.
Mistä tämä kaikki lähti? Minä olen Last.fm-friikki, eli kaiken täytyy scroblata (= rekisteröityä Last.fm:ään eli audioscrobbleriin ja näkyä Last.fm-profiilisivullani). Minulla on melko laaja musiikkikirjasto, mutta Songbirdissä haluan pitää vain levyjäni. Yksittäisien kappaleiden lisääminen kirjastoon on vähän tyhmää ja hassua, kun eihän niissä yleensä ole edes id-tageja, eikä kansikuvia. Sitä paitsi ne sotkevat täysin järjestyksen ja käyttömukavuuden. Siksi on kätevää kuunnella niitä jollain muulla. Siihen tarkoitukseen zomg on täydellinen.
Youtube (ym.) -videot saan suoraan haettua mp3-muotoon yaydl:n avulla, joita on kätevä kuunnella zomgilla.
Nykyään saan komentoriviltä tehtyä kaiken musiikin kuuntelusta netin selaamiseen, pikaviestimisestä jopa videonkatseluun. Mihin minä enää graafista järjestelmää tarvitsen? Toisaalta videoita on aika kamalaa katsoa ASCII:na (=grafiikkaa merkkeinä). Vaikka graafista Linuxia käytänkin, teen silti yli puolet komentoriviltä. Se vain nopeuttaa ja helpottaa asioita, kun ei tarvitse etsiä pikakuvakkeita tai klikkailla valikoita. Tietty varmasti tottumuskysymys, mutta minulla se on mennyt tähän.
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
