Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 19 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 17-vuotias.
Pääkipu. Koulu alkoi kahdeksalta maantiedolla. Opiskelin maantiedon jälkeen Espanjaa ja äidinkieltä. Kaikki meni hyvin mukaanlukien tuntien kulut, mutta ruokavälitunnilla alkoi päänsärky. Lähdimme Arin kanssa kaupungille ja minun oli tarkoitus ostaa jäätelö tai limsa. Ostin kokiksen. Kaupasta tultuamme kävelimme kirkkopuiston ohi ja luultavasti sain liikaa aurinkoa ja kuumuutta. Kun tulin kotiin (yllättäen suurennuslasin alla) päätä särki yhä edelleen. Vieläkään päänsärky ei ole kokonaan lakannut. Pitää tästä lähtien varustautua lippiksellä.
Muuten sää on ollut mahtava myös valokuvaamisen kannalta! Puut ja lehdet kukoistavat, joten sade on ilmiselvästi vaikuttanut niihin. Valokuvauksesta puheenollen, lisäsin deviantartiin uusia otoksia, jotka tulevat myöhemmin rollewebiin. Kirjoittaminen on jäänyt vähiin tylsän elämäni takia. Olen kiinnittänyt huomiotani erityisesti tien päässä olevaan paskaan, joka oli toissapäivänä sateisena aamuna vetinen, seuraavana päivänä kuivunut ja tänään kun tulin koulusta se oli lätty. Joku auto mennyt jyräämään sen. Säälittävää.
Iltapäivällä oli uskontoa, yhdestä kolmeen. ”Mummo”, uskonnonopettajamme eksyi taas monesti aiheesta ja puhui meille liian pitkään tunnin päättymisen jälkeenkin. Minua rupesi kuvottamaan kun tyyppi puhuu ristiinnaulitsemisesta ja sen ajan väkivallasta niin yksityiskohtaisesti. Ristiinnaulitsemista on kuulemma tutkittu ja siitä tiedetään seuraavaa: en jaksa nyt selittää kokonaan, mutta isot naulat lyötiin vähän kyynärpään alapuolelle, koska kämmenet eivät jaksa kantaa ruumiin painoa. Jalat lyötiin yhdellä naulalla nilkkojen läpi. Yksi ristiinnaulitseminen kesti pari päivää, koska ihminen ei kuole heti, vaan jää riippumaan pariksi päiväksi henkihieveriin. Reiät tietysti venyy ruumiin painosta ja sitä retkahtaa aina alas ja yrittää sitten päästä takaisin kunnon asentoon että pystyy hengittämään. No niin, nyt teitäkin kuvottaa. Hähää.
Koulussa ei ole pahemmin uusia tuttavuuksia, koska olen edelleenkin sama Rolle, epäsosiaalinen kakka. Olen sen sijaan tehnyt nettituttavuuksia tuttavien kautta, tutustuin mm. Sonjaan ja Jessicaan. Jessica lisäsi minut kysymättä DA:sta. Ihan mukavaa sinäänsä, nyt on viisi jenkkiä messengerissä. Eikä ole tylsää.
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
