Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 17 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 19-vuotias.
On päiviä, jolloin kaikki masentaa. Asuminen/asunto, suku, osaaminen, työt, elämä, aika, muiden elämä. Viime aikoina näitä päiviä on ollut paljon. Tällaisina päivinä vajoan ajatuksiini, jotka synkistyvät aina vain enemmän.
En paljasta mistä asiasta tai asioista tässä on kyse, mutta mietitkö koskaan elämää? Joskus tuntuu että elämäntapani (tai jotkut tavoista tai joku tapa elämästäni) on väärä – että tämä ei ole oikeaa elämää. Miten elän oikein? Miten juoksen mahdollisimman hyvin loppuun asti saadakseni palkinnon? Tarvitseeko juosta hyvin? Mitä juoksureitti sisältää? Mitä se saa sisältää ja ei saa sisältää?
Olen sellainen henkilö että osaan samaistua muiden tilanteisiin ja masentua myös toisten puolesta. Miksi asiat eivät voisi olla hyvin kaikilla? Miksi niin mukavan ihmisen täytyy kärsiä turhaan? Miksi asiat eivät voisi olla paremmin?
Elämällä ilman pelkoja, ilman varauksia ja jännitystä joka paikkaan takaan sen että en muutu psyykkisesti sairaaksi. Mutta näin eläminen on joidenkin mielestä väärin.
On hyvin tärkeää, minkälaisia ajatuksia ihminen ottaa vastaan, sillä ajatukset ovat voimia. Jos ihminen haluaa hyvää, niin Jumala auttaa häntä, jos hän haluaa pahaa, niin häntä auttaa saatana.
Ihminen toimii oman tahtonsa mukaisesti. Millainen tahto, sellainen ajatus. Ajatus vie ihmisen tekoihin.
Nykyään en usko kaikkea mitä sanotaan. Kaikki pitää kritisoida ennen kuin voidaan edes harkita asian todenperäisyyttä. Argumentointi pitää olla kätevää jotta viesti menee perille. Tulipas tämäkin irrallisena asiana, mutta usko tai älä, se liittyy kontekstiin.
Sanotaan ”älä kulje tikkaiden ali”, mutta pitäisi kuitenkin kulkea että vähän kuin todistaisi ettei ole taikauskoinen. Näin vertauskuvallisesti. Kumpi sitten on oikeassa? taikauskoinen vai ei-taikauskoinen? Ja tämä oli toinen irrallinen asia.
En ymmärrä enkä varmaankaan tahdo ymmärtää. En usko että omalla kohdallani mikään uhkaa, mutta silti: Tärkeintä on säilyttää mielenterveys.
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
