Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 15 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.
Kirjoitin viimeksi 17. Syyskuuta 2007 asunnonhausta ja nyt aihe on taas tullut ajankohtaiseksi, kun etsimme perheellemme sopivampaa kämppää Jyväskylästä. Kyllä huomaa taas että tytöt saavat asunnon helpommin. Käytiin äsken katsomassa erästä asuntoa tuossa vähän matkan päässä. Asunto on vapaa elokuun alkuun mennessä ja kuulemma paljon kysytty. Näyttö oli neljältä ja paikalla oli meidän lisäksemme yksi kahden hengen poikaseurue, toinen kahden hengen tyttöseurue ja jotain satunnaisia ihmisiä.
Hetken asuntoa ihasteltuamme nämä kaksi nuorta ”hyvännäköistä” opiskelijatyttöä rupesivat juttelemaan perussuomalaiselle vuokranantajamiehelle. Hetken viitottuamme kämpästä, kysyin onko talossa pyykinpesukoneelle liitin ja olihan siinä. Asunto oli oikein kodikas, yli 70 neliöinen, vuokraltaan kohtuullinen, jotain kuusisataa euroa kuussa. Sanoin olevamme kiinnostuneita. Vastaukseksi sain ”tytöt ehtivät ensin”. Muut paikallaolijat onnittelivat innostunutta tyttöparia ja lähtivät paikalta. Niin lähdimme mekin. ”En olisi halunnutkaan”.
Ihmettelen hirveästi kun mies selitti ensin että kyselijöitä on ollut yhteensä noin 25-30, mutta silti tosta noin vain spontaanisti ”löi kaupat lukkoon” tyttösien kanssa jotka vähällä vaivalla (ja todennäköisesti myös tarpeella) sattuivat pelaamaan isännän kanssa pientä silmäpeliä. Asunnon vuokraaja ei yhtään arvioinut kysyjiä, muuten kuin ulkonäön puolesta. Tuli sellainen olo että hän menee enemmänkin makutuntumalla, sen sijaan että miettisi kenellä olisi asunnolle oikeasti suurin tarve. Ei tarvinnut olla kuin hyvännäköinen nainen ja hieman lipevä, niin Matti Vanhasta ulkonäöltään muistuttava mies oli myyty.
En odottanut että juuri me olisimme se porukka joka saisi kämpän, mutta silti vähän kummastuttaa ja harmittaa moinen käytös. Ei se ole mikään sääntö että naispuoliset käyttäytyvät miespuolisia paremmin. En vain ymmärrä miksi mies ei arvioinut pidempään kiinnostuneita, vaan noin vain valitsi porukan näteimmät tytöt asuntonsa asuttajiksi. Tulee mieleen se ehkä (ei-niin-tosissaan kirjoitettu mutta kuitenkin) Asuntoilmoitukset.comin ”Yksiö Töölössä opiskelijatytölle”, jossa vuokranmaksu olisi hoidettu sillä että tyttö imuroi vuokranantajan kämpän kerran viikossa alasti vuokranantajan katsellessa. Jotain kiksejä siitä on saatava että asunto annetaan naiselle, ei muuten 80% suosi naispuolisia muuttajia. Pitäköön tunkkinsa!
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
Joonas
Kun on kyse kiinteästä vuokrasta eikä tarjouskilpailusta, niin se joka ensin sanoo ”otan tän!” monesti vie paikan. Mistäs sinä tiedät millainen tarve tytöillä oli asunnolle? Entä jos heillä alkaa opiskelut syksyllä ja muuttavat toiselta paikkakunnalta? Osa uusista opiskelijoista joutuu nukkumaan joidenkin koulujen liikuntasaleissa ennenkun kämppä löytyy, joten vapaista asunnoista on aika kova kilpailu. Monet myös joutuu tekemään illat töitä maksaakseen kalliin asunnon, koska edullisempaakaan ei löytynyt.
rolle
En tiedäkään tyttöjen tarvetta, mutta se ei ollut tässä pointtina. Pointti oli se, että hakijoita oli älyttömän paljon, eikä hakijakokonaisuutta otettu ollenkaan huomioon, ja että vuokranantaja valitsi uudet asukkaat näppi-/makutuntumalla. Ja että onnekkaat asukkaat olivat juuri naispuolisia.
Useimmiten tällaisten yksityisten kämppien hakijoita funtsitaan, ja usein ne myös jopa arvotaan, esimerkiksi tämän nykyisen ydinkeskustan kämpän sain puhtaalla tuurilla. Tuossa kyseisessä tapauksessa valinta perustui kuitenkin mielestäni siihen että tytöt näyttivät hyvältä ja olivat ensimmäisenä äänessä. Ja minusta lapsiperhe menee opiskelijakaverusten edelle…
amelie
Jos asuntoa tavoittelevia on useampia, voi olla ettei mies jaksanut lähteä tutkimaan kaikkien asunnontarvetta yksityiskohtaisesti vaan luottaa siihen, että meteli nousee mikäli jollakin on oikeasti huutava tarve asunnolle. Itse menin varmasti useamman lapsiperheen ohi muuttaessani kolmioon kun sanoin asunnonvälittäjälle ihan suoraan, että asun ulkomailla enkä todellakaan voi lentää joka aamu yliopistolle melkein kahden tunnin lentomatkaa, (sain siis opiskelupaikan Suomesta). Näin sain asunnon jopa ilman näyttöä, sillä hän ymmärsi hätäni, (virkailija oli kuitenkin ihan naispuolinen).
Mitä lapsiperheen tarpeisiin tulee, niin kukaan ei voi tietää kuinka suuri tarve heillä on asunnolle, jolleivät he sitä tuo esille. Tuttavani kahden mukulan kanssa lähti metsästämään suurempaa asuntoa, mutta kävi useammassa näytössä ja aina totesi jälkeenpäin: ”antaa mennä niille, joilla on todella tarve, ei tässä vielä mikään kiire ole”. Eli hän halusi rauhassa katsastaa ja etsiä ”sitä oikeaa asuntoa”, vaikka varmasti olisi voinut asua jo useammassa näkemässäänkin.
Näytöissä käy myös niitä, joilla ei ole tulenpalavaa kiirettä, joten ehkä mies ajatteli, että mikäli jollakin on suuri hätä, hän kyllä aukaisee suunsa. Se on tietysti toinen asia, toimiko mies näin tehdessään oikein muita kohtaan. Voihan aina olla, että hän oli vain väsynyt ihmistulvaan ja halusi äkkiä vuokrata asunnon jollekin.
Tulipas pitkä viesti ja saman toistoa paljon, mutta halusin kai varmistaa, että pointtini varmasti ymmärretään ja tulee selkeästi esille :) Eli tiivistettynä kai halusin sanoa, että kannattaa aina kertoa rehellisesti se, millainen tarve asunnolle on. Näin ainakin tietää tehneensä kaiken mahdollisen, ja loppu onkin kiinni sitten vuokranantajan toiminnasta.
rolle
Hyviä pointteja, kiitos amelie.