Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 13 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 23-vuotias.
Lauantai oli vauhdikas päivä. Viikonloppuni kului muutenkin turhan nopeasti. Pienessä kankkusessa lähdin perheeni kanssa Paviljongin viini-, kauneus-, puutarha-, ja kirjamessuille, joista tosin tsekkasimme oikeastaan ainoastaan kirjamessut. Päätin kirjamessujen elvyttävän lukuharrastukseni, joka on pahasti tyrhetynyt vuosien saatossa. Luin vielä kuutisen vuotta sitten kirjan viikossa, nykyään hyvä jos kirjan vuodessa.
Metsästin koko aamupäivän Michael Moynihanin ja Didrik Sí¸derlindin kirjoittamaa black metallin historiasta kertovaa Kaaoksen ruhtinaat – Mustan metallin messu -teosta, mutta eräällä standilla sain tietää sen olevan kustantajalta asti loppu. Divareistakaan ei onnannut, joten laihaksi jäi.
Mukaan tarttui kuitenkin Hugleikur Dagssonin mainio Saako tälle edes nauraa? -sarjakuvateos, jonka vitsit saivat vaimoni voimaan pahoin. Dagssonin teokset ovat muutenkin ihan parhaita, vaikka vitsit ovatkin rajumpaa sorttia. Itselleni synkempi setti uppoaa paremmin. Kirja ei tosiaankaan sovi lapsille tai herkemmille ihmisille.
Valittavana oli liikaa kirjoja, joten muita kirjoja ei tullut ostettua. Vaimo osti Sofi Oksasen Puhdistuksen, jonka aion itsekin lukea. Messuilla oli myös Kirjastoauto, josta varasin itselleni sen Kaaoksen Ruhtinaat. Nyt maanantaina pitäisi muistaa noutaa se.
Selailin lähinnä rock- ja metallimusiikkiin liittyviä julkaisuja, joita ei paljon löytynyt. Silmääni osui kuitenkin Timo Raution Rokatessa roiskuu Osa 3, jonka etukannen menestyneiden suomibändien joukkoon oli eksynyt yhtye nimeltään Impalent Nazarene. Kyseisen nimistä bändiä ei ole olemassakaan. Ehkäpä kuitenkin tässä tarkoitettiin suhteellisen menestynyttä suomalaista black metal bändiä nimeltä Impaled Nazarene? En jäänyt tarkistamaan oliko bändin nimi kirjoitettu väärin myös kansien sisäpuolelle…
Messuilla kävi puhumassa pääministeri Mari Kiviniemi (jonka puhetta en tosin jäänyt kuuntelemaan) ja Mikael Jugnerinkin spottasin. Paljon oli myös muita julkimoita ja eri puolueiden standeja. Loppujen lopuksi, eipä tuo lukuharrastus mitään kunnon starttia saanut, mutta ainakin pyrin nyt asennoitumaan lukemiseen eri tavalla. Lukeminen on mukavaa, jos sille jäisi nykyään aikaakin. Toki kyse on enemmänkin priorisoinnista…
Iltapäivästä kotonamme vietettiin tyttäreni 2-vuotissyntymäpäiviä. Paikalle saapui anoppini ja isäni porukoineen ja oli todella mukava ilta. Paljon herkkuja ja lapset tykkäsivät. Iloista Lottaa on ihana seurata. Nyt pitää taas pikkuhiljaa palata takaisin arkeen…
Stsip
Hoho, nuo sarjikset on ihan parhaita. Oli pakko ostaa kaikki. :D
Jyri Väätäinen
Ei9 naurattanut tuo vitsi. Lämpenen vain tuhmille vitseille. :)