Blogit ja niiden kiinnostavuus

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 16 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 20-vuotias.

Mikä tekee blogista suositun? No juttujen kiinnostavuus, ehkä kirjoitustapa ja jotkut muut pienet tekijät. Mikä tekee blogista kiinnostavan, mitkä jutut ovat kiinnostavaa luettavaa? Veikkaisin että kaikki pitävät ainakin viihdearvosteluista (elokuvat, tavarat, media, laitteet), elämän tapahtumista, uutisista. En täysin ymmärrä mikä tiettyjen ihmisten elämässä kiinnostaa, mutta monet meistä ovat uteliaita ja haluavat tietää mitä toiselle kuuluu. Jos olisin joku muu, lukisin itsekin varmasti tätä blogia sen mielenkiintoisuuden takia. Uudet, pelottavat, hämmästyttävät, ihmeelliset ja järkyttävät asiat vetävät ihmisiä puoleensa. Erikoisuus tekee myös tekstistä mielenkiintoista, kuten myös omaperäisyys. Monipuolinen kirjoittaminen kiinnostaa myöskin lukijoita. Ja mitä useammin blogi päivittyy, sitä enemmän se kerää kävijöitä. Tietysti myös ulkoasu on aina plussaa.

Minua kiinnostaa lukea blogeja, joissa on

  • monipuolisuutta,
  • kuvia,
  • viihdettä,
  • kannanottoja, mielipiteitä,
  • ajankohtaista asiaa,
  • kohtalainen tai hieno ulkoasu.

Minua kiinnostaa hyvin vähän tai ollenkaan blogit, joissa

  • joka ikinen merkintä käsittelee esimerkiksi neulontaa tai neulomista,
  • joissa puhutaan omista vaatehankinnoista fanaattiseen sävyyn,
  • keskitytään ainoastaan yhteen ja ainoaan asiaan tai aiheeseen,
  • ei oteta lukijaa huomioon,
  • ei oteta kantaa mihinkään,
  • ilmaistaan löyhästi omia mielipiteitä muuhun kuin asiaan joka kirjoittajaa kiinnostaa,
  • kirjoitetaan epärikkaasti tai mielikuvituksettomasti.

En väitä että minun blogini olisi täydellinen, mutta itse en juuri jaksa lukea neuleblogeja tai tietyn aiheen blogeja (kuten purjehdus-, matkailu-, tai ruokablogeja). Niitä kun tuntuu lyötyvän netistä ihan liikaa.

Olen huomannut että blogini kerää kävijöitä aika urakalla. Rolleweb.netin romahtamisen myötä tosin kävijämääräkin on romahtanut noin kymmenesosaan siitä mitä se oli joskus. Oli aikoja kun täällä kävi huipussaan jopa 2000 uniikkia kävijää per päivä (silloin kun sivut olivat sen 5 vuotta saunalahden palvelimella), nykyään ehkä 200. Kuitenkin, Rollemaa muuttuu imukupiksi aina kun julkaisen uuden viestin. Haluaisin joskus tietää ketkä kaikki tätä lukevat. Olisi kiva jos näkisi kävijän kasvot online-sivulla. Saa aina yllättyä kun joku kertoo että on lukenut blogiani vuosia (”salaa”) kommentoimatta ikinä yhteenkään merkintään. Mutta eipä se minua niin haittaa. Minulla on pakottava tarve kirjoittaa. Rakastan kirjoittamista ja aion jatkaa sitä niin pitkään kuin mahdollista.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 36-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

4 kommenttia

  1. Jani

    Mää ainakin kyttään rss-viidakosta salaa. Kyttääminen on niin jännittävää, että siitä voisi tehdä vaikka oman tv-formaatin, missä voisi käsitellä erilaisia kyttäämismuotoja. Internetkyttääjät, naapurikyttääjät jne…

    Neuleblogit ovat jännittäviä. Haluaisin perustaa itsekin sellaisen, paitti että emmä osaa neuloo… ghmm.

  2. rolle

    Joo RSS-kyttäämisen huomaa juurikin siitä että kun on julkaissut artikkelin niin logeissa näkyy kävijäboosti.

  3. Marko

    Rss on erittäin näppärä ja hyvä keino yleensäkin pysyä hereille siitä milloin tulee yleensä uusia viestejä blogeihin.
    Sillä itse en aina muista käydä joka blogia katsomassa.
    Ja olen hieman kateellinen Rollelle siitä kun osaat kirjoittaa niin pirun hyvää ja mielenkiintoista tekstiä, että minäkin jopa jaksan lukea niitä ;)

  4. rolle

    Ohoh, kiitos kehusta Marko :-)