Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 6 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 30-vuotias.
Olen viime viikkoina huomannut, että olen menettänyt mielenkiinnon asioihin. Käyn niin kovilla kierroksilla työpäivän aikana, että en jaksa sen jälkeen kiinnostua enää mistään. Ei huvita avata tietokonetta, tehdä uusia biisejä, kirjoittaa blogeihin tai edes katsoa elokuvia. Ruuhkavuodet aiheuttavat sen, että sitten kun voisi hiljentää vauhtia, ei enää osaakaan tehdä mitään ”ylimääräistä”.
Kirjojen lukemisella pyrin palauttamaan sen saman vanhan mielenkiinnon ja uteliaisuuden asioihin, joka minulla ennen oli.
Mutta mitä tapahtui lukemiselle?
Luin vielä ennen lapsia paljon. Kovin tahti taisi olla lukion aikana ja sen jälkeen, jolloin saatoin lukea parhaimmillaan parikin kirjaa viikossa. Niistä en tänne blogin puolelle näköjään hirveästi kirjoitellut, mutta ainakin kerran olen kirjoittanut kirjastokäynniltä matkaan tulleiden niteiden nimet ylös. Myöhemmässä elämässä olen kirjoittanut tasan yhden kirja-arvion blogini puolelle Janne Jääskeläisen Älä Yritä! -teoksesta.
Aktiivisen yrittäjä- ja perhe-elämän myötä kiinnostus lukemiseen on vähentynyt, mutta ei oikeastaan siksi että en enää pitäisi lukemisesta. Kyse on enemmänkin ajan ja rauhan puutteesta. Ja toisaalta, minua on alkanut ahdistamaan se, että ”pitäisi” tehdä jotain, joten olen vain luovuttanut. En ole ajatuksena myöskään viitsinyt haastaa päänuppiani iltaisin (jolloin on ainoa aika päivästä lukea) kun se on muutenkin niin paljon täynnä kaikkea, että nukkuisin entistä vähemmän jos lukisin ennen nukkumaanmenoa.
Mikä muuttui?
Tämä on pitänyt tehdä jo pitkään. Syystä tai toisesta törmäsin tänään äänikirjasivustolle ja hommasin The Subtle Art of Not Giving a F*ck: A Counterintuitive Approach to Living a Good Life äänikirjaversiona. Tämä Mark Mansonin teos on pitänyt lukea jo pitkään, sillä se ei ole mahdottoman paksu ja sisältää humoristiseen tapaan kirjoitettuja ”life hack” -vinkkejä parodisoivia todellisia vinkkejä siitä, miksi ei kannata kiinnostua liikaa kaikesta mahdollisesta ja miten se rasittaa psyykettä.
Hakiessani tytärtäni kaverinsa syntymäpäiviltä, istuin bussissa ja kuuntelin. Kävelin lumisateessa ja kuuntelin. Oivalsin, että äänikirjat ovat mainio tapa lukea silloin kun ylimääräistä aikaa ei ole. Kävellessä töihin. Kaupasta tulossa. Lounastauolla. Sitten kun on saanut kirjan luettua, tekee mieli lukea lisää. Ja kyllä se fyysinen teoskin alkaa lopulta kiinnostamaan.
Goodreads boostaa lukemisharrastusta
Olen sen verran digi-ihminen, että pelillistän kaikkea tekemistäni. Leffojen katselulista ja arviot ovat IMDb:ssä, lenkit Stravassa, uni Sleep as Androidissa, kävellyt kilometrit Fitbitissä, kuunnellut musiikit Last.fm:ssä, koodatut koodirivit GitHubissa, koodin edistyminen WakaTimessa, tehtävät Todoistissa ja niin edelleen. Nyt luetut kirjat ja listat Goodreadsissa.
Kun näen helposti edistymiseni, tulee myös ”kerättyä” virtuaalisia pojoja ja näin ollen luettua enemmän. Ainakin uskon niin. Ja palveluhan on erinomainen – miksi en tehnyt tätä aiemmin?
Miksi lukea?
Annan sinulle (ja itselleni muistutukseksi) nyt viisi syytä:
1. Yleissivistää ja viisastuttaa
Lukeminen avartaa mieltä ja antaa informaatiota. Lukiessa kokemus karttuu. Fiktiostakin saa aina irti jotain, jos ei muuta niin viihdykettä ja ideoita. Aikuisena tykkään itse enemmän faktapitoisesta lukemisesta, sillä siitä saan irti vielä enemmän.
2. Kehitä itseäsi ja opi uutta – lukeminen kasvattaa kirjoittajana
Olen varma, että tekstiä ei syntyisi yhtä helposti, jos en olisi lukenut paljon. Sanojen käyttö luetussa tekstissä vaikuttaa väistämättä siihen miten tekstiä itse suoltaa pihalle. Vaikka et kirjoittaisikaan, sitä enemmän kehityt ajattelijana mitä enemmän luet.
Self-help kirjoja on valtavasti ja tästä osa-alueesta olen kiinnostunut itse paljon. Saan neuvoja ahdistukseen, ajan- ja elämänhallintaan, kasvatukseen, itseni ja ajatteluni kehittämiseen ja vaikka mihin.
3. Se kasvattaa sanavarastoasi
Sanavarasto on tärkeää jo ihan sosiaalisessa kanssakäymisessä. On paljon enemmän sanottavaa ja kirjoitettavaa kun on varaa valita. Liittyy kohtaan yksi ja kaksi tietenkin.
4. Lukemalla kuulet tarinoita, joista et saa tietoa muualta
Tarinoiden kuunteleminen on ainakin minusta ollut aina mukavaa. Kirjoissa tarinoita riittää, niin tosielämän kuin fantasiankin puolelta. Elämänkerrat ovat olleet viime vuosina suosiossa ja niiden perusteella on tehty elokuviakin. Kirja kuitenkin antaa aina syväluotaavamman kuvan asioista, sillä leffoista jätetään paljon pois. Monien kirjojen asioita et voi lukea Wikipediasta tai katsoa elokuvana, sillä niistä on ainoastaan kirjoitettu kirja.
5. Se rauhoittaa aikaa elämässäsi
Ruuhkavuosina on vaikea rauhoittua. Ehkä lukemisen puuttuminen on tehnyt siitä vaikeaa. Lukeminen saattaa parhaimmillaan jopa rauhoittaa sen tietyn ajan päivästä, vaikka se olisi puoli tuntia tai vaikka ”lukeminen” tapahtuisi äänikirjan muodossa lenkillä tai kävelyllä.
Loppusanat
Tämä bloggaus on itselleni näpäytys siitä, että aion keskittyä lukemiseen omaan tahtiin. Voi olla että se on aluksi kirja per kuukausi tai muutama kirja vuodessa. Mutta se on jo hyvä startti. Lue sinäkin! Ja lisää kaveriksi osoitteessa goodreads.com/rolle. Saa suositella luettavaa!
Pete
Lukuvinkki: Isaac Asimovin robottisarjan kirjat. Ne ovat helppolukuisia (tai mukaansa tempaavia) ja niissä on hyvä juoni jos olet kiinnostunut tekoälystä. ;-)
Paluu arkeen - mietteitä menneestä ja tulevasta - Rollemaa
[…] luin jo huhtikuussa Mark Mansonin kirjan The Subtle Art of Not Giving a F*ck: A Counterintuitive Approach to Living a […]
Ahdistusta ja väsymystä - luovan ihmisen ongelmia, burnout vai jotain muuta? - Rollemaa
[…] keväällä kiinnosti lukeakin. Kesän jälkeen ei niinkään. Jaksamista tai ainakin keskittymiskykyähän se myös vaatii, mutta […]