Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 11 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 25-vuotias.
Viikot ovat vierineet niin vauhdilla, että olen taas hetkellisesti unohtanut blogini olemassaolon. Monet perjantait ovat saapuneet niin vauhdilla, että on suorastaan ihmetyttänyt. Enimmäkseen arki menee edelleen työnteossa, kotitouhuissa, koomaillessa, elokuvia katsellessa. Aika menee nopeasti kun on mukavaa. Eli hyvin pyörii elämä. Ehkä se vaikuttaa tosiaan tähän bloggaamistahtiinkin – kun kaikki menee niin putkeen niin ei ole mitään mistä avautua.
Mutta onhan sitä silti vähän kerrottavaa. Ollaan nyt etsitty uutta asuntoa kolmisen kuukautta. Rasinrinteeltä löytyi jo tammikuussa todella maukas kämppä luhtitalosta, oma sauna ja kaikki. Vuokra ja neliöt suunnilleen saman verran kuin nykyisessä. Muutamme lähinnä alueen rauhattomuuden takia, talon kunnon vuoksi ja vuokran nousun vuoksi. Tärkeintä ehkä juuri levottomuudet täällä Kangaslammen ghetossa, sekä se, että saamme elokuussa toisen lapsen. Ai niin, täällä Rollemaassa en olekaan aiheesta tainnut erikseen kertoa. Jep, toinen, odotettu vauva tulossa.
Joka tapauksessa, kämppää käytiin katsomassa. Kysyin tilanteesta asujilta ja kuulemma vain yksi oli käynyt katsomassa. Alkuvuosi on varmasti hyvä aika muuttaa, kun ei ole paljon hakijoita. Heti kotiin päästyämme laitoin viestiä välittäjälle, että kämppä kiinnostaa ja olisimme valmiita muuttamaan heti kun mahdollista. Laitoin hetken päästä tositteet luottotiedoista, herättääkseni luottamusta. Itselläni on häiriömerkintä vielä heinäkuuhun asti, vaimollani paljon pidempään. Tiedossa on, että vaikeuttaa merkittävästi muuttamista. Yleensä aina ehdotankin ensimmäisenä esim. että voimme maksaa useamman kuukauden takuuvuokran, kirjoittaa sopimuksen määräaikaisena, tai toimittaa palkkanauhat maksukyvystä, ja niin edelleen. Tällä kertaa välittäjä vastasi että ei lupaa mitään, mutta tekee päätöksen helmikuun aikana. Jäimme sitten odottamaan.
Parin viikon jälkeen ihmettelin kun asiasta ei kuulu. Laitoin viestiä välittäjälle, jolta tuli välittömästi lomavastaus. Siinä vaiheessa tiesin että kämppä oli jo mennyt, mutta soitin sijaiselle, joka vahvisti tilanteen. Aika törkeää sinänsä. Olisi ollut reilua laittaa viestiä ennen lomalle menoa tai jotenkin muuten indikoida että eipä paljon luottotiedottomat kiinnosta. Harmittaa kun asunto oli sen verran mieluinen.
Välillä tulee se vanha tuttu fiilis, että ei päästä ikinä muuttamaan ja ollaan ikuisesti ”alemman yhteiskuntaluokan” vuoksi jumissa roska-alueella, jossa ihmisiä puukotetaan yläkerrassa ja poliisikoirat on ovella. Mutta nykyään osaan tsempata itseni jatkamaan, enkä vaivu angstiin. Soitin kolme eri välittäjäfirmaa läpi ja kerroin tilanteen rehellisesti, luottotietoja, alueen levottomuutta ja vaimon raskautta myöten. Mukavia tyyppejä linjan toisessa päässä ja tuntuu siltä että kämpän löytyminen kuukauden sisään voisi olla ihan realistista. Eri asia tietysti taas kuinka vuokranantajat meihin suhtautuvat, sillä tsäänssit menevät aika minimiin heti kun tulee luottotiedoista puhe.
No se siitä muuttohommasta. Raha-asiat ovat muuten olleet koko vuoden erittäin mallillaan. Sanotaanko niin, että koskaan ei ole ollut yhtä hyvin asiat. Asiasta kukkaruukkuun, perjantaina tuli käytyä smetanaa katsomassa Lutakossa Juhan kanssa ja sen jälkeen vielä jatkettiinkin Katseessa, jossa törmäsin ilmeisesti jonkun Rollemaa-nimisen paskablogin lukijaan. Mystistä, mutta mukavaa!
Loppuviikonloppu onkin mennyt sitten nukkuessa ja elokuvia katsellessa. Kuviakaan ei ole juuri tullut otettua, joten niitä ei valitettavasti tässä bloggauksessa näy. Mutta eipä tuo mitään. Jottei bloggauksen sisältö jäisi turhan pliisuksi, täytän vielä meemin, jonka löysin Iinan blogista. Meemejä ei pahemmin ole tullut täytettyä sitten teiniaikojen, mutta kokkeillaan!
Aloitus
- Kuka on sinulle tärkein ihminen koko maailmassa? Pitääkö nimetä yksi? Ei kyllä mitenkään pysty. Oma vaimo ja oma lapsi ovat kaikista tärkeimmät. Lisätään vielä listaan äiti ja isä.
- Minkälaista musiikkia kuuntelet? Kaikenlaista, mutta black metallia enimmäkseen.
- Pelkäätkö maailmanloppua? En.
- Mikä sinua pelottaa eniten maailmassa? Tuntuu, ettei nykyään oikein mikään. Välillä tulee jotain ihme pelkotiloja, mutta eletään hetki kerrallaan ja mietitään muuta syssymmällä.
- Paras katsomasi elokuva? Voi kuule.
Seuraelämä
- Voisitko seurustella jonkun kanssa? Miksi nämä on suunniteltu aina sinkuille? Olen seurusteluvaiheen läpi käynyt jo yli viisi vuotta sitten.
- Ajattelet jotakuta, eikö niin? Edellinen kysymys.
- Onko parempi, että tunnet henkilön jonka kanssa aloitat seurustelun? Edellinen kysymys.
- Onko joku ihastunut sinuun? Kiusallista, jos olisi.
- Suutelisitko henkilöä, jota ajattelit viimeksi? Toki, vaimoa, joka on tuossa vieressä.
- Mitä teet parin tunnin päästä? Koomailen, kuten nytkin, tai leikin tyttäreni kanssa.
- Mitä teet vielä tänään? Katson ainakin kaksi elokuvaa. Roikun Twitterissä.
- Mitä haluaisit sanoa sinun ihastuksellesi? Häh. Vieläkö nämä sinkkukysymykset jatkuu. Vaimoni on edelleen ihastukseni ja sanon hänelle että rakastan sinua. Monta kertaa päivässä. Ei se kulu.
- Oletko suudellut ketään viimeisen viikon aikana? Eiköhän tämäkin tullut aika selväksi jo.
- Haluaisitko halata jotain tiettyä ihmistä? Halaan kaikkia niitä, jotka haluavat halata minua. Mutta jotain tiettyä, omia mussukoitani tietenkin.
Kaverit ja ystävät
- Onko sinulla kavereita? Kourallinen sellaisia, joita tulee tavattua useammin, mutta jos mittapuu on ”Ketä tunnet” niin aika paljon kyllä. Minulle kaveri on sellainenkin, josta tykkään, mutta jonka kanssa en silti kerkeä, jaksa tai voi ihan joka hetki pyöriä. Kaveri on sellainen, jota ei haittaa jos ei ehdi nähdä.
Mitä teette ystäviesi kanssa? Silloin kun nähdään varmaan kuunnellaan musiikkia ja höpötellään ja nautitaan hyvää olutta. Käydään keikoilla ja silleen. Melko paljon juttelen ystävieni kanssa IRC/msn/aim/yahoo/fbchat/gtalk/hangout kautta. - Shoppailetteko? Ei. Vihaan shoppailua, kuten myös tosi moni miespuolisista kavereistani.
- Luotatko kavereihisi? Lähes kaikkiin.
- Onko sinulla mennyt kaverisuhteita poikki? Oikeastaan virallisesti tasan yksi, aika kauan aikaa sitten jo. Tykkään ajatella, että minun kanssa kaikki tulevat toimeen.
- Onko sinulla enemmän nais- vai miespuolisia kavereita? Jaa-a. Äijiä varmaan enemmän, mutta veikkaan että aika tasan menee loppupeleissä.
- Mikä on tärkeintä ystävässä? Rehellisyys.
Sekalaista
- Onko käsissä jotain koruja/rannekkeita tms? Vihkisormus.
- Haluaisitko tatuoinnin tai lävistyksen? Mietteissä ollut korvaan/korviin jotain ja jopa tatuointi, mutta eeeei, emmä… eiköhän tuo yksi piikki huulessa riitä.
- Oletko sanonut kellekkään rakastavasi häntä? Kyllä.
- Tarkoititko sitä? Se on vähän sellainen juttu joka sanotaan yleensä silloin kun sitä tarkoitetaan. Eli joo.
- Juotko alkoholia? En aina humalaan, mutta kyllä.
- Onko sinulla asioita joista et ole puhunut kenellekkään? Kenellekään? Ei varmasti. Muille kuin vaimolleni? Saattaa olla.
- Onko vahingonilo paras ilo? Jos naurun kohde ei pistä pahakseen.
- Suurin määrä keitä sängyssäsi on nukkunut kerralla? Kolme.
- Kuunteletko jotain biisiä tällä hetkellä? Trörkrvisätänsrökrí«h “ Destroy Your Life For Satan
- Osaatko syödä jogurttia vasemmalla kädellä? Joo. Ei varmasti erityisemmin skilliä vaativa tehtävä.
- Oletko koskaan nolannut itseäsi todella pahasti? Eipä tule mieleen kyllä.
- Onko sinua luultu ikäistäsi nuoremmaksi/vanhemmaksi? Aika usein. Nuoremmaksi nimenomaan. Pahin taisi olla viime vuonna 15v. Ei haittaa, jos luullaan nuoremmaksi, mutta teiniksi luuleminen on jo vähän liikaa. En minä mikään vaavva ole.
- Paljonko kello on? 15:11 ja Lotta pitäisi kohta herättää päiväunilta.
- Mitä tekisit jos olisit ulkomailla ja päähäsi lentäisi 30 cm torakka ja se takertuisi sinuun? Löisin luunapilla pois.
- Mikä biisi soi? Sama kuin äsken. Joko olen todella nopea kirjoittamaan tai 4 minuuttia on pitkä aika. Seuraavana jonossa An Autumn for Crippled Children – Uncureable.
- Mitä sinulla on päälläsi? Haha, nyt vai? Ei mitään.
- Millainen olotila? Kooma. Nukuin pitkään ja pitäisi syödä jotain.
- Mitä ajattelet? Että pitäisi syödä jotain.
Viimeisin
- Henkilö, jolle soitit? En käytä puhelinta näihin toimintoihin kovin usein, pitääpä tsekata. Juha.
- Henkilö, joka soitti sinulle? Lotan päiväkotikaverin äiti.
- Henkilö, jolta sait viestin? Lotan päiväkotikaverin äiti (kun en huomannut puhelua).
- Henkilö, jolle lähetit viestin? En juuri tekstaile kun WhatsApp on keksitty, mutta pari päivää sitten vaimo, kun Whatsapp ei toiminut. Sitä ennen 4. helmikuuta äiti.
- Henkilö, joka piti sinua kädestä kiinni? Veera.
- Ruoka? Eilen makaronilaatikko ja vanukas.
- Juoma? Banaanilimpparia!
- Kirja, jonka luit? Lords of Chaos.
- Elokuva, jonka katsoit? Grave Encounters 2
- Asia, jonka ostit? Mehua.
- Lahja, jonka sait? Synttäreillä jotain. Ei jaksa miettiä.
Tunteet
- Oletko mustasukkainen? En.
- Oletko onnellinen? Joo.
- Onko sinusta joskus tuntunut, ettei millään ole enää väliä? Joo.
- Jos voisit, haluaisitko muuttaa jotain menneisyydestäsi? Totta kai joskus miettii, että omia virheitä, mutta mitä turhia märehtimään.
- Onko sinulla ikävä jotakin henkilöä? Toisinaan aina isää ja äitiä. Molemmat niin kaukana.
- Oletko usein iloinen? Jännä kyllä, nykyään olen.
Petri
Ehkä voisitte asuntoa etsiessänne tehdä diiliä mahdollisimman herkulliseksi: kolmen kuukauden takuuvuokra on kai lain mukaan suurin minkä vuokranantaja saa pyytää. Sen lisäksi voisi luvata ottaa kattavan kotivakuutuksen ja mahdollisesti hankkia suositukset edellisiltä vuokranantajilta.
Minunkin pitää kohta lähteä muualle tästä kämpästä ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Taloyhtiö rakentaa hissit ja samalla uudistetaan putket. Yllätyksenä tuli, että myös lukot vaihtuvat tällaisiin avaruusajan järjestelmiin. En pidä muuttamisesta enkä etenkään siitä rahanmenosta, joka tilapäinen majoitus tulee aiheuttamaan. Vielä kuukausi aikaa selvitellä tätä. :-/
Rolle
Juuri näin olisi tarkoitus. Harmi oma tilanteesi, toivottavasti selkenee taas pian!