Herään vähän kuuden jälkeen. Herätys on kirjahyllyllä, joten ponnahdan pystyyn jaloilleni. Tämä toimii. Aamun aivopähkinänä on lammastehtävä, jossa näytöltä etsitään nukkuvien lampaiden keskeltä hereillä oleva. Spottaan lampaan sekunnissa. Tehtävä on minulle liian helppo, tai sitten olen jo virkeä. Jäljimmäinen on huono vitsi.
Lenkille. Juoksen kaupan kautta, sillä jogurtti ja kahvimaito ovat lopussa. Ostan varmuuden vuoksi lisää marjoja, niitä ei ole koskaan liikaa.
Viivyn suihkussa tarpeettoman pitkään. Kuuman veden alle jäisi mielellään oleilemaan. Hana on kuitenkin pakko sulkea ja palata kylmään, pukemaan päälle, tekemään aamupalaa. Sekoilen ja otan kahvia ja avaan sen lisäksi Club-Mate Cola -pullon. En ehdi juoda Colaa loppuun, joten annan sen Veeralle.
Töissä tuttu porukka, mukava nähdä taas. Aamu menee rutiinilla. Illalla pientä painetta, sillä edessä on julkaisuja.
Yht’äkkiä kello on kuusi. Säädän serverijuttuja Linux-koneellani. Päässä ei oikein liiku mitään. Lotta pelaa pleikarilla ja höpöttää omiaan. Non-stop-hölinää, enkä jaksaisi kuunnella. Kaipaan jo rauhaa.
Kun lapset ovat vuoteessaan, jään molempien kanssa erikseen juttelemaan asioista. Nyt yritän kuunnella. Juttelemme maan ja taivaan väliltä. Toista harmittaa koulussa tapahtunut, toista innostaa.
22:23. Kasvit, pyykit, reflektointi. Tässä olen. Tänään olen monta kertaa kiireestä huolimatta osannut pysähtyä. Saan VOS:n BA-testistä 113. Suomeksi testi linee Toimintakyky-testi. 113 pistettä on korkea määrä, joka testin mukaan tarkoittaa että olen yleisellä tasolla aktiivinen henkilö, joka pärjää hienosti saavuttaen avoitteensa. Osallistun monipuolisiin aktiviteetteihin, jotka ovat sekä miellekkäitä että nautinnollisia. En käytä aikaani ylimääräiseen ongelmieni miettimiseen ja teen hyviä päätöksiä ajankäyttöni suhteen. Jaahas. Olen kaikesta samaa mieltä, paitsi tuosta miettimisestä.
Tässä kirjoituksessa on 287 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (22:41) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Luminen sunnuntai
Laitan jalkaa toisen eteen. Lunta on satanut koko lauantain. Juostessa lunta ei sada ja rantaraitti on aurattu. Yllättävän tyyntä, eikä juuri nyt lumen haituvaakaan ilmassa. Erinomainen lenkkisää. Yht’äkkiä maa katoaa jalkojen alta ja lennän kumoon. Tunnen kipua polvessani, mutta nousen ylös ja jatkan matkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Lumen alta paljastuu jäätä, jota en ole huomannut askeltaessani.
Kotona totean, että ulkoisia jälkiä ei ole, eikä polveen enää hirveästi satukaan. Ei siinä kuinkaan käynytkään, onneksi.
Olen elvyttänyt jälleen kodin inventaarioprojektiani. Huomaan, että Tweekiä en voi täyttää millään ”Inventaario”-päätehtävällä, koska koen sen liian isoksi möhkäleeksi ja ahdistun, kun en saa sitä koskaan suoritettua säädyllisessä ajassa. Tästä syystä olen lykännyt koko asiaa myöhemmäksi niin, että tekeminen on kuivunut kokoon.
Isompi projektityökalu tällaiselle projektille on ylimitoitettua. On haastava kombo saada tehtävästä palastellun, mutta helpon lähteä toteuttamaan. Kodin kaikkien tavaroiden läpikäyminen on jättimäinen möhkäle, joka tuntuu mahdottomalta saada valmiiksi. Kaikenlainen edistyminen motivoi jatkamaan. Jos edistymistä ei näe, homma tuntuu ylitsepääsemättömältä ja jää tekemättä.
Raha-asioissa edistymisen näyttää YNAB, tavoissa Habitify, työprojekteissa Timing, Clockify, WakaTime ja GitHub (muun muassa), mutta ”möhkälemäisiin” kotiprojekteihin ei toistaiseksi ole löytynyt vielä kunnollista tapaa seurata etenemistä. Keksin tähän kuitenkin eilen illalla ratkaisun: Edistymispalkit. Perkasin saman tien parikymmentä Androidin appia läpi haulla ”task list with progress bars” ja törmäsin toinen toistaan ylimitoitettuihin verkkopalveluihin. Sitten vastaan osui mainio Progress of Project. Sovelluksessa on puhtaasti tehtävät, alatehtävät ja edistymispalkit. Sovellus laskee prosentit ja piirtää visuaalisesti palkkia päätehtävästä ja kaikista sen alatehtävistä.
Nyt tiedän missä mennään ja on huomattavasti helpompaa nähdä edistymisensä. Aion tänäänkin lisätä muutaman tavaran inventaarioon. Paljon on jo tullut heitettyä turhaa roinaa roskiin tai annettua pois. Tervetuloa, minimalistisempi elämä.
Valtteri-myrskyä ei vielä näy Jyväskylässä. Lumen tulolle ei kuitenkaan loppua näy.
Loppupäivän epistola: Kirjan lukemista, inventaariota, Overwatchia, ruoanlaittoa. Ei mitään ihmeellistä. Tämä viikonloppu on tuntunut erittäin toimivalta. Oikein mukava fiilis juuri nyt.
